HUOM! Genetiikkaosiossa yhdistyksen päivittämät, globaalimmat nimitykset värityksille sekä kuvioille. Standardit rakentuvat parhaillaan, kiitos kun maltat odottaa!
Lemmikkihamsteri tulisi aina ostaa asiantuntevalta kasvattajalta. Tämä siksi, että taustalla ovat eettiset oltavat sekä vanhemmilla, että poikasilla ja jalostukseen on käytetty terveitä sekä standardinmukaisia hamstereita, joiden taustat (suku ja terveys) ovat tiedossa.
Haluamme kannustaa myös uusia kasvatuksesta kiinnostuneita harrastajia vastuulliseen toimintaan ja siksi haluammekin tarjota kasvatuksesta ja genetiikasta perustiedot helposti sisäistettävässä muodossa. Tarjoamme myös kasvattajakursseja jo perustiedot ja pohjatyön omaaville uusille kasvattajille.
Syyrianhamsterit
Suositeltu ikä syyrianhamsterinaaraan astutukselle on 5–10 kuukautta. Hamsteri kasvaa ja kehittyy lähemmäs puolivuotiaaksi, joten nuorelle hamsterille tulisi suoda kasvurauha ennen tiineyden tuomaa rasitusta.
Kymmenen kuukauden iän jälkeen naaraan tiinehtyvyys voi heiketä ja tiineydessä sekä synnytyksessä voi esiintyä iän tuomia komplikaatioita. Tämän vuoksi varsinkaan ensisynnyttäjää ei tulisi enää astuttaa lähellä vuoden ikää.
Uros voi astua koko ikänsä kunto huomioiden, kuitenkin myös uroksen olisi hyvä olla kehittynyt rauhassa täysikasvuiseksi ennen ensimmäistä astumista terveydentilan sekä hamsterin kehittymisen tarkkailua ajatellen.
Syyrianhamsterin kiimakierto on 4 vuorokautta. Kiima on yleensä havaittavissa illalla tai jopa myöhemmin yön tunteina. Syyrianhamsteri näyttää monesti kiimansa, mikäli rapsuttelet sitä kädellä alaselästä – tällöin kiimassa oleva hamsteri jähmettyy sahapukkiasentoon. Hamsteri voi myös haista voimakkaammalle kiimassa.
Hamsteri astutetaan laittamalla selkeästi kiimassa oleva naaras uroksen kanssa kuljetusboksiin tai muuhun rajattuun tilaan, jossa hamstereita pystyy valvomaan – ei kuitenkaan kummankaan hamsterin omaan asumukseen reviirikiistojen välttämiseksi. Hamstereita olisi hyvä valvoa astutuksen ajan ja erottaa ne tarvittaessa. Mikäli näyttää, että kiima ei ollut vielä tarpeeksi voimakas, voi astutusta yrittää myöhäisempään kellonaikaan tai seuraavasta kiimasta uudestaan.
Mikäli hamsteri tiinehtyy, sen kiimakierto katkeaa, maha alkaa kasvaa ja viimeisinä päivinä nisät tulevat esiin.
Syyrianhamsterinaaras kantaa poikasiaan 16 vuorokautta. Naaraan asumus olisi hyvä siivota hyvissä ajoin ennen synnytystä, jotta sille voi antaa synnytyksen lähestyessä muutamaksi viikoksi pesärauhan. Asumukseen tulisi lisätä myös paljon pesäntekomateriaalia, jotta naaras saa rakennettua turvallisen pesän synnyttää ja hoitaa poikue. Asumus olisi hyvä tehdä jo ennen synnytystä poikasturvalliseksi – poikaset voivat olla erittäin pieniä lähtiessään vaeltamaan pesästä noin viikon iässä.
Asumuksessa ei tulisi olla vesi- tai muita astioita, joihin poikanen voi joutua pääsemättä sieltä pois tai painavaa irtaimistoa, jonka alle poikasen on mahdollista joutua. Kalterihäkin pinnojen välistä poikanen voi helpostikin mahtua ulos. Juoksupyörä tulisi poistaa asumuksesta hyvissä ajoin ennen poikueen syntymää tapaturmien välttämiseksi.
Hamsteria tulee ruokkia tiineyden ja imetyksen ajan hyvin ja monipuolisesti laadukkaalla hamstereille tarkoitetulla siemenseoksella, tuoreilla kasvikunnan tuotteilla, sekä pitää sen proteiinin saannista huolta esimerkiksi maustamattoman lihan tai kuivattujen hyönteisten avulla.
Mikäli kantoaika menee selkeästi yli 16 vuorokauden tai tiineyden, synnytyksen tai imetyksen aikana esiintyy komplikaatioita, tulee ottaa yhteyttä eksoottisiin eläimiin perehtyneeseen eläinlääkäriin.
Syyrianhamsteri synnyttää useimmiten 5–15 poikasta. Synnyttäneet hamsterinaaraat ovat tarkkoja reviiristään ja niille tulisi suoda täysi pesärauha poikasten silmien avautumiseen asti, joka tapahtuu 2 viikon iässä. Hamsterin pesään ei tulisi missään tilanteessa mennä koskemaan ennen poikasten parin viikon ikää, sillä syyrianhamsterinaaras helposti hylkää poikueen stressaantuessaan tai mikäli pesään joutuu sinne kuulumattomia hajuja. Hamsterit karsivat itse poikuetta nähdessään sen tarpeelliseksi tai jos poikueessa on heikkoja poikasia.
Poikaset alkavat vaeltamaan ympäri asumusta reilun viikon ikäisinä, jolloin poikasten kuntoa voi alkaa päällisin puolin tarkastelemaan, kuitenkaan koskematta niihin vielä ennen silmien aukeamista.
Poikaset alkavat pesästä poistuessaan maistelemaan kiinteää ruokaa, joten asumuksessa olisi hyvä olla tarjolla poikasille sopivaa pehmeämpää ruokaa, kuten vihanneksia, lihaa tai hamstereille sopivia, lisäaineettomia ja maustamattomia soseita.
Poikaset avaavat silmänsä noin 2 viikon iässä, jolloin poikasia voi alkaa varovasti käsittelemään ja tarkastaa niiden sukupuolet. Poikaset ovat kuitenkin vielä hentoja, joten käsitellessä tulee olla varovainen, ettei poikanen pääse putoamaan miltään korkeudelta. Käsitellessä tulee siis käyttää rauhallisia ja varmoja otteita.
Syyrianhamsteri tulee sukukypsäksi neljän viikon iässä, jolloin urokset tulee erottaa emästään ja siskoistaan. Naaraat voivat jäädä vielä emänsä luokse, mikäli emä hyväksyy yhteiselon. Poikuetta on kuitenkin hyvä pitää silmällä ja erottaa naaraatkin tarvittaessa omaan asumukseensa. Poikaset usein tulevat keskenään toimeen hyvin luovutusikään asti, mutta niidenkin erotukseen tulisi löytyä resurssit.
Hamsterien luovutusikä on 5 viikkoa, jolloin hamsterit ovat valmiita muuttamaan omiin koteihinsa. Poikasia on kuitenkin hyvä tarkkailla vielä luovutusiän lähestyessä ja tarvittaessa pitää hitaasti kehittyvää poikasta vielä hetki kotona kasvamassa ennen sen päästämistä uuteen kotiin.
Poikasille koteja etsiessä olisi hyvä laittaa mahdollisiin myynti-ilmoituksiin kattavat tiedot poikueesta ja toiveet tulevalta kodilta. Kotiehdokkailta olisi hyvä varmistaa tiedot olemassa olevasta tietotaidosta, valmiudesta lemmikin hankintaan ja oikeanlaiset resurssit hamsterin hankintaan, kuten tarpeeksi iso, nykysuositukset kattava asumus ja tarvikkeet.
Jalostus
Kasvatukseen käytettävien hamstereiden tulee olla terveitä ja mahdollisimman standardinmukaisia. Kasvatukseen suunnitellut eläimet olisi hyvä hankkia kasvattajilta tunnetuista sukulinjoista.
Kasvatukseen suunniteltu hamsteri olisi hyvä käyttää näyttelyissä ulkomuotoluokassa tuomarin arvioitavana, jotta saa osviittaa siitä, onko hamsteri jalostukseen sopiva ja millaisen parin se tarvitsisi, jotta poikasista saadaan mahdollisimman standardinmukaisia hamstereita.
Syyrianhamstereilla ei esiinny kovin paljoa periytyviä sairauksia. Periytyviä vikoja ovat kuitenkin esimerkiksi rintalastapiikki sekä häntämutka, eli knikki.
Rintalastapiikki on yleensä rintalastan keskellä tai alareunassa oleva käsin havaittava uloke. Rintalastan tulisi olla tasainen eikä siinä tulisi tuntua tunnustelemalla minkäänlaisia poikkeavuuksia. Hamsterin hännän tulisi olla suora. Häntämutka kehittyy yleensä luovutusikään mennessä, voi esiintyä missä kohtaa häntää tahansa ja on havaittavissa sormilla tunnustelemalla. Häntämutka voi olla joko pieni ja lähes huomaamaton tai selkeämmin sivulle taittunut. Rintalastapiikin tai knikin omaavia eläimiä tai niiden lähisukulaisia, kuten sisaruksia, ei tulisi käyttää kasvatuksessa.
Hamsterille voi ilmestyä häntään mutka myös esimerkiksi kaltereista putoamisen ja hännän katkeamisen seurauksena. Häntää olisikin hyvä tarkkailla myöhemmälläkin iällä vähintään ennen näyttelyihin viemistä.
On hyötyä, jos vähintään hamsterin lähisuku olisi tiedossa. Tällöin myös mahdollisilla muilla, esimerkiksi vanhuuden mukanaan tuomilla sairauksilla ja vioilla, olisi mahdollista tehdä seurantaa. Vanhetessaan hamstereille voi ilmestyä esimerkiksi erilaisia kasvaimia, joiden periytymistä suvuissa olisi hyvä seurata.
Genetiikkaa
Turkkimuunnokset sekä värit periytyvät joko resessiivisesti tai dominoivasti. Dominoiva väri tai turkkimuunnos periytyy aina suoraan vanhemmalta poikaselle, eikä sitä voi kantaa piilossa kuten resessiivisiä geenejä.
Dominoivien värien genotyyppi merkitään isoilla kirjaimilla. Mikäli hamsteri saa dominoivan geenin yhdeltä vanhemmaltaan, eli on heterotsygootti, on sen genotyyppi yksi iso ja yksi pieni kirjain tai kirjainyhdistelmä (Xx). Mikäli hamsteri saa dominoivan geenin molemmilta vanhemmiltaan, eli homotsygootisti, merkitään se kahdella isolla kirjaimella (XX).
Resessiivinen geeni tulee periä molemmilta vanhemmilta ja sitä voi kantaa piilossa useamman sukupolven ajan. Resessiivisten värien ja turkkimuunnosten genotyyppi merkitään pienillä kirjaimilla (xx). Mikäli hamsteri kantaa vain toisen vanhemman puolelta resessiivistä geeniä, jolloin se siis periytyy piilossa, voidaan se merkitä genotyyppiin yhdellä pienellä ja yhdellä isolla kirjaimella (Xx).
Hamsteri voi periä samaan aikaan useamman resessiivisen geenin, esimerkiksi punasilmäisyyden (pp) ja ruskeasilmäisyyden (bb). Tälloin hamsterin tulee periä molemmat resessiiviset geenit molemmilta vanhemmiltaan, jolloin se voi olla näitä molempia (bbpp). Puna- ja ruskeasilmäisyysgeenit omaavan hamsterin silmät näyttäytyvät useimmiten tummanpunaisina.
Syyrianhamstereilla on muutamia erilaisia turkkimuunnoksia. Näistä lyhytkarvainen on dominoiva ja perusturkkimuunnos. Lyhytkarvaisen lisäksi on pitkäkarvaisia, rexejä ja satiineja hamstereita.
- Pitkäkarvaisuus (ll) on resessiivinen geeni. Se tulee siis periä molemmilta vanhemmilta ja se voi periytyä piilossa usean sukupolven takaa. Joillain pitkäkarvaisilla, varsinkin naarailla, pitkä karva saattaa esiintyä vain muutamana pidempänä hapsuna korvien takana ja takapäässä, pitkäkarvaisilla uroksilla karva on usein huomattavasti pidempi.
- Rex (rxrx) on resessiivinen geeni. Rex on kiharakarvaisuusgeeni, joka näkyy hamsterin kiharana karvana, sekä selkeästi kiharina viiksinä.
- Satiini (Sasa) on dominoiva geeni, eli sen tulee periytyä toiselta vanhemmalta, eikä sitä voi kantaa piilossa. Satiinin hamsterin karvan tulee olla huomattavan kiiltävä ja erottua selkeästi ei-satiinista karvasta. Satiineja hamstereita ei tule yhdistää keskenään, sillä satiini on homotsygoottina (SaSa) letaali geeni, joka aiheuttaa homotsygootisti satiinigeenin perineiden poikasten kohtukuolemaa. Satiini voi periytyä homotsygootisti, mikäli molemmat vanhemmat ovat satiineja.
- Hamsteri voi periä myös kaikki turkkimuunnokset samaan aikaan, paitsi lyhyt- ja pitkäkarvaisuuden. Hamsteri voi siis olla myös lyhytkarvainen satiini-rex tai pitkäkarvainen satiini-rex.
Värit
Syyrialaisten väreissä on useampi niin kutsuttu ”värisuku”. Näistä yleisimmät ovat agouti (joka on dominoiva), creme (ee), musta (aa) sekä keltainen (ToY uros/Toto naaras). Kaikkia näistä väreistä voi olla ruskeasilmäisenä (bb), punasilmäisenä (pp) sekä näiden yhdistelmänä (bbpp).
Agouti on syyrianhamsterin perusväri. Jos vanhemmat eivät kanna yhteisiä resessiivisiä värigeenejä, eikä niiden värit periydy dominoivasti, poikaset ovat agouteja. Agoutin sukuisia värejä on ruoste (bb), cinnamon (pp) sekä ps ruoste (bbpp).
Yleisimmät cremen sukuiset värit ovat mustasilmäinen creme (ee) sekä soopeli (eeUu/eeUU). Creme on resessiivinen väri, eli se tulee periä molemmilta vanhemmilta, mutta se voi periytyä myös useamman sukupolven takaa. Cremen ruskeasilmäinen versio on rs creme (eebb), punasilmäinen versio ps creme (eepp) ja näitä molempia oleva rs ps creme (eebbpp), jonka silmät näyttäytyvät tummanpunaisina.
Soopeli on teoriassa umbrous creme. Umbrous on väriä tummentava kuvio, mutta cremen kanssa se luo käytännössä kokonaan uuden värin, eli soopelin. Umbrous on dominoiva, eli sen tulee esiintyä joko toisella tai molemmilla vanhemmilla, jotta hamsteri voi sen periä. Umbrous, eli tässä tapauksessa soopeli, esiintyy heterotsygoottina (Uu) usein hieman vaaleampana ja homotsygoottina (UU) tummempana sävynä.
Soopelin ruskeasilmäinen versio on rs soopeli (eebbUu/eebbUU), punasilmäinen versio minkki (eeppUu/eeppUU) ja näiden yhdistelmä kupari (eebbppUu/eebbppUU).
Cremen sukuisia värejä ei tulisi yhdistää mustan tai keltaisen sukuisten kanssa. Creme peittää mustan, eli creme eläin voi olla geneettisesti myös musta. Creme ja keltainen ovat sävyiltään saman tyylisiä, vaikka periytyvät eri tavalla. Creme hamsteri voi siis olla myös keltainen ja toisin päin, mikäli näiden suvut on yhdistetty. Tällaisia hamstereita ei tulisi käyttää kasvatuksessa, jotta hamstereiden linjat ja sukutaulut pysyisivät puhtaina ja selkeinä – tällöin niiden parissa on helpompi työskennellä.
Musta (aa) on resessiivinen väri. Mustan ruskeasilmäinen versio on suklaa (aabb), punasilmäinen versio dove (aapp) ja näiden yhdistelmä samppanja (aabbpp).
Keltainen on dominoiva väri. Keltaisilla uroksilla on yksi keltainen geeni (To-) ja keltaisilla naarailla kaksi keltaista geeniä (ToTo). Naaras voi olla myös ”puoliksi keltainen”, jolloin sen perusväri on jokin muu, kuten agouti tai musta, ja yksittäinen keltainen geeni näyttäytyy naaraalla kilpikonnakuviona (Toto). Uros merkataan Y-päätteisesti, eli (ToY).
Keltaisen ruskeasilmäinen versio on ruskeasilmäinen keltainen (bbToY/bbToTo), punasilmäinen versio hunaja (ppToY/ppToTo) ja molemmat näistä geeneistä omaava rs hunaja (bbppToY/bbppToTo). Hamsteri olla samaan aikaan sekä musta, että keltainen. Tällöin hamsterin väri esiintyy musta-keltaisena (aaToY/aaToTo), suklaa-keltaisena (aabbToY/aabbToTo), dove-keltaisena (aappToY/aappToTo) tai samppanja-keltaisena (aabbppToY/aabbppToTo).
Syyrianhamstereilla esiintyy yleisesti myös hopea- sekä diluutti-geenejä.
Hopea on dominoiva geeni. Hopea vaalentaa ja mahdollisesti hopeoi hamsterin perusväriä, kuten tapahtuu esimerkiksi agoutin kohdalla. Yhden hopeageenin perivä normaali hamsteri on heterotsygootti hopeanharmaa (Sgsg) ja kaksi hopeageeniä perivä hamsteri on (homotsygootti) hopeanharmaa (SgSg). Minkä tahansa värinen hamsteri voi olla hopea. Värien hopeita variaatioita kutsutaan pääasiassa lisäämällä värin nimen eteen hopea-, kuten yhden hopeageenin omaava cremen variaatio hopeacreme (eeSgsg) ja kaksi hopeageeniä omaava cremen variaatio hopeavalkoinen (eeSgSg).
Diluutti (dd) on resessiivinen geeni. Diluutti esiintyy hamstereilla vaalentavana sinisenä sävynä värissä. Mikä tahansa väri voi esiintyä myös diluuttina. Agoutin diluuttia muotoa kutsutaan agouti diluutiksi (dd) ja mustan diluuttia muotoa siniseksi (aadd). Muita diluutin esiintymiä ovat esimerkiksi sinisoopeli (eeddUu/eeddUU), ps sininen (aappdd) ja laventeli (aabbdd).
Syyrialaisilla esiintyy harvakseltaan myös vaaleanharmaata (Lglg), tummanharmaata (dgdg) sekä albiinoa (cdcd). Näitä kuitenkin tapaa Suomessa harvoin, eikä näitä nähdä suomalaisessa jalostuksessa tai näyttelyissä juurikaan.
Kuviot
Syyrianhamstereilla on useampia erilaisia kuvioita. Näistä yleisimpiä ovat banded (Baba/BaBa), laikukas (Dsds) sekä kilpikonna (Toto). Minkä tahansa värinen hamsteri voi olla banded tai laikukas tai näitä molempia samaan aikaan.
- Laikukas hamsteri antaa kuvan valkoisesta eläimestä perusvärisillä laikuilla.
- Bandedin keskikropan ympäri menee valkoinen alue. Banded ja laikukas ovat dominoivia geenejä.
- Kilpikonnaa (Toto) esiintyy pelkästään naarailla. Keltaisten urosten (To-) naaraspoikaset ovat aina kilpikonnia. Mikä tahansa hamsteri voi olla kilpikonna paitsi keltaisen sukuiset värit.
- Cremessä keltaisia laikkuja on haastava erottaa ja valkoisilla väreillä niitä ei näy, jonka vuoksikaan näitä ei suositella yhdistettävän keltaisen kanssa. Kilpikonnalaikut ovat keltaiset, paitsi diluutilla ja hopealla, jotka voivat vaalentaa laikkujen sävyä.
- Kilpikonna voi olla myös banded, laikukas tai molempia samaan aikaan. Valkoisen kuvion omaavia kilpikonnia kutsutaan valkokirjokilpikonniksi.
- Umbrous (Uu/UU) on väriä tummentava kuvio. Umbrouksen omaavan hamsterin pohjaväri on perusvärin mukainen, mutta karvat tummuvat selkeästi kärkiä kohti.
Harvakseltaan tavattavia kuvioita ovat;
- Dalmatianlaikukas, joka luo kuvan valkoisesta hamsterista pienillä perusvärisillä laikuilla
- Polywhite, joka näkyy dominoivana määränä valkoisia karvoja varsinkin hamsterin takapäätä kohti
- Sekä valkovatsainen. Valkovatsaisuutta ei tule sekoittaa värivirheellisiin vatsalaikkuihin.
Jalostuksessa tulisi valita ja käyttää toisiaan tukevia värejä ja kuvioita, kuten saman värisuvun sisällä olevia variaatioita, jotta myös väreistä saadaan mahdollisimman standardinmukaisia ja puhtaita. Varsinkin kasvatuksen alkuvaiheessa olisi hyvä valita selkeästi samantyyppisiä värejä, jotta poikasten värien tunnistus on harjaantumattomalla silmällä mahdollisimman helppoa.
Kääpiöhamsterit
Kääpiöhamsterit tulevat sukukypsiksi 4–6-viikkoisina. Naaraan on kuitenkin hyvä antaa kasvaa ja kehittyä täysikasvuiseksi ja kypsäksi ennen sen yhdistämistä uroksen kanssa. Osa kääpiöhamsterilajeista kehittyy valmiiksi nuorella iällä ja myös hedelmällisyys alkaa laskea ja komplikaatioriski kasvaa verraten varhain.
Kääpiöhamsterilajien suositellut astutusiät ovatkin;
- venäjänkääpiöhamsteri talvikko 3–5 kuukautta
- venäjänkääpiöhamsteri campbelli 4–6 kuukauta
- venäjänkääpiöhamsteri roborovski 4–8 kuukautta
- kiinankääpiöhamsteri 6–8 kuukautta
Urosta voi käyttää minkä ikäisenä vain kunnon niin salliessa – uroksenkin tulisi antaa kasvaa ja kehittyä täysikasvuiseksi, jotta näkee millainen siitä kehittyy ja mahdollisilla vioilla ja sairauksilla on enemmän aikaa tulla esiin.
Mahdolliset perinnölliset sairaudet ja viat myös voivat tulla esiin vasta hamsterin ikääntyessä enemmän. Jalostuksen näkökulmasta näihin on helpompi puuttua, mikäli ne esiintyvät ennen hamsterin lisääntymistä, eikä poikasten jo muutettua uusiin koteihin ja mahdollisesti myös jo jatkaneen sukua.
Kun uroksen kanssa yhdistäminen tulee ajankohtaiseksi, pariskunnalle valmistellaan asumus, joka on neutraali tila, eli jossa ei ole kummankaan osapuolen hajuja. Asumukseen laitetaan alkuun vain kuivikkeet, vettä sekä ruokaa. Loput tarvikkeet lisätään myöhemmin, kun pariskunta on tutustunut kunnolla ja tiedetään niiden tulevan tyhjässä tilassa hyvin toimeen keskenään. Uros ja naaras muutetaan uuteen asumukseen yhtä aikaa. Hamstereita on hyvä tarkkailla alkuun.
Kiinankääpiöhamsterit ovat hieman vaativampia astutuksen suhteen. Kiinankääpiöhamsterinaaraat ovat epäluuloisempia urosta kohtaan ja vaativat muista kääpiöistä poiketen kiimakierron seurantaa ja astutuksen kiiman ollessa päällä. Kiiman erottaa naaraalta sen nostaessa häntää ja jäämällä sahapukkiasentoon alaselästä silittäessä.
Kiinankääpiöpariskuntaa tulee valvoa koko astutuksen ajan, sillä naaraan hyökkääminen uroksen kimppuun ei ole epätavallista. Aggressiivinen naaras tulee erottaa uroksesta ennen kuin tappelu yltyy liian vaaralliseksi. Naaraan astutusta voi yrittää seuraavasta kiimasta uudelleen tai eri uroksella tai pohtia, onko kumppanilleen aggressiivista naarasta lainkaan tarpeen käyttää jalostuksessa.
Kääpiöhamsterit kantavat poikasiaan 19–21 vuorokautta. Talvikot ja campbellit tulevat yleensä tiineeksi lähes välittömästi, joten uros tulee erottaa naaraasta ennen laskettua aikaa. Synnytyksen jälkeen naaraalla tulee heti uusi kiima, josta on mahdollista tulla heti uudestaan tiineeksi. Naaraalle voi olla fyysisesti raskasta hoitaa kaksi poikuetta peräkkäin, varsinkin jos poikueissa on useampi poikanen.
Hamsterin asumus tulisi siivota hyvissä ajoin ennen laskettua aikaa ja lisätä paljon pesäntekomateriaalia, jotta hamsterille saa tarjottua muutaman viikon ajaksi pesärauhan. Asumus on hyvä varmistaa poikasturvalliseksi, eli katsoa ettei asumuksessa ole vesi- tai muita astioita joihin poikanen voi joutua pääsemättä sieltä pois tai irtaimistoa, jonka alle joutua. Asumuksessa ei tulisi olla kaltereita, joiden välistä pieni poikanen mahtuu ulos. Astutuksen ja poikasten hoidon aikana asumuksessa ei tulisi olla juoksupyörää tapaturmien välttämiseksi.
Naaraalle tulee tarjota tiineyden ja imetyksen ajan tarpeeksi monipuolista ravintoa ja sen proteiinin saanti tulee varmistaa esimerkiksi eläinperäisillä, maustamattomilla tuotteilla, kuten jauhelihalla tai kuivatuilla hyönteisillä.
Naaraalle tulee tarjota pesärauha poikasten pesässä kasvamisen ajan, eli pesään ja poikasiin ei tule koskea ennen kuin poikaset avaavat silmänsä. Naaras karsii itse poikaset, mikäli näkee sen tarpeelliseksi tai poikueessa on heikkoja poikasia. Mikäli naaraalle tulee tiineyden, synnytyksen tai imetyksen aikana komplikaatioita, tulee ottaa yhteyttä eksoottisiin eläimiin perehtyneeseen eläinlääkäriin.
Poikaset alkavat vaeltaa asumuksessa reilun viikon iässä, jolloin poikasten kuntoa pääsee päällisin puolin seuraamaan. Poikaset alkavat samalla maistelemaan kiinteää ruokaa, joten asumuksessa olisi hyvä olla tarjolla poikasille sopivaa pehmeää ruokaa, kuten vihanneksia, lihaa tai hamstereille sopivia, lisäaineettomia ja maustamattomia soseita.
Poikaset avaavat silmänsä n. 2 viikon iässä, jolloin poikasia voi varovasti alkaa käsittelemään ja tarkastaa niiden sukupuolet. Poikaset ovat vielä hyvin hentoja, joten käsitellessä tulee varmistaa, ettei poikanen pääse putoamaan miltään korkeudelta. Käsittely tulee suorittaa siis rauhallisin ja varmoin ottein.
Hamsterit tulevat sukukypsiksi 4–6-viikkoisina. Urokset tulee erottaa naaraista omaan asumukseensa 4 viikon iässä, naaraat voivat jäädä vielä asumaan emänsä kanssa, mikäli emä hyväksyy yhteiselon. Naaraiden erottamiseen tulee kuitenkin myös löytyä resurssit.
Poikaset ovat valmiita muuttamaan uusiin koteihinsa 5 viikon iässä. Poikasten kasvua ja kehittymistä tulee kuitenkin seurata koko ajan, joten mikäli poikaset ovat hitaasti kehittyneitä, voi niitä pitää ennen luovutusta kotona kasvamassa hieman pidempäänkin.
Tarkkaan harkittujen jalostusvalintojen ja poikueen hyvän hoidon lisäksi kasvattajan tärkeimpiä tehtäviä on löytää poikasille hyvät loppuelämän kodit. Mahdollisiin myynti-ilmoituksiin on hyvä laittaa mahdollisimman kattavat tiedot poikasista ja niiden puhdaslajisuudesta. Varsinkin campbelli- ja talvikkopoikaset olisi hyvä rekisteröidä ennen uusiin koteihin muuttamista.
Tulevia koteja kartoittaessa tulisi varmistaa kotiehdokkaan valmiudet lemmikin hankintaan sekä tietotaito ja resurssit kyseessä olevan lajin hankintaan. Kotiehdokkaan tulisi olla tutustunut eri kääpiöhamsterilajeihin lemmikkinä ja tiedostaa kyseessä olevan lajin tarpeet ja soveltuminen kyseiseen perheeseen.
Jalostuksesta
Yhdistettävä pari tulee miettiä tarkoin ja hamsterien tulee olla tunnetuista suvuista, joiden taustat ovat selvillä puhdaslajisuuden ja mahdollisten perinnöllisten vikojen ja sairauksien seuraamiseksi. Kasvatuksessa käytettävien hamsterien olisi hyvä olla lähtöisin tunnetuilta kasvattajilta ja niiden tulisi olla mahdollisimman standardinmukaisia. Kasvatukseen suunniteltujen eläinten näyttäminen näyttelyissä virallisessa luokassa antaa hyvin osviittaa siihen, sopiiko hamsteri jalostukseen ja millaisen parin se tarvitsisi, jotta poikasista kasvaa mahdollisimman hyvin standardia mukailevia eläimiä.
Campbellien ja talvikoiden tulisi olla rekisteröityjä lajirekisteriin ja niillä tulee olla puhdas sukutaulu, jonka eläinten tulee olla lähtöisin tunnetuilta kasvattajilta. Campbellit ja talvikot pystyvät lisääntymään keskenään, joten kasvatukseen käytettävän hamsterin puhdaslajisuudesta tulisi olla todistetusti varma. Campbellit ja talvikot ovat ulkomuodoltaan saman tyylisiä, joten pelkästään ulkonäön perusteella näiden lajipuhtaudesta ei voi varmistua. Puhdaslajisuuden varmistamisessa avainasemassa on eläimen tiedossa oleva sukutaulu.
Sairaudet
Kääpiöhamstereilla on jonkin verran todennettuja sairauksia ja vikoja. Tällaisia eläimiä tai niiden lähisukulaisia, kuten sisaruksia, ei tule käyttää kasvatuksessa.
Talvikoilla ja campbelleilla on muutamia yleisiä periytyviä sairauksia ja vikoja;
- RFE eli red fatty eye on silmäsairaus, joka näkyy hamsterin silmäluomea nostaessa silmässä laajana, punaisena ja mahdollisesti rasvaisena alueena.
- Rakenteelliset viat, kuten köyryselkäisyys
- Talvikoilla, campbelleilla sekä kiinankääpiöhamstereilla tavataan jonkin verran diabetestä. Diabetes harvoin puhkeaa oikeanlaisella ruokinnalla, eli jättämällä sokerit, kuten hedelmät ja marjat pois ruokinnasta pystyy vaikuttamaan mahdolliseen sairauden syntyyn.
- Roborovskeilla esiintyy jonkin verran neurologisia sairauksia, jotka oireilevat yleensä hamsterin tauottomana pyörimisenä asumuksessa mahdollisesti pää vinossa.
Värit ja kuviot
Kääpiöhamstereilla on useampia erilaisia värejä ja kuvioita, joista osa on tunnettuja standardivärejä, osa vielä tuntemattomampia tai muuten harvinaisempia.
Eri värit ja kuviot periytyvät eri tavalla, osa dominoivasti ja osa resessiivisesti. Dominoiva geeni periytyy suoraan vähintään toiselta vanhemmalta, eikä sitä voi kantaa piilossa.
Resessiivinen geeni vaatii periytymisen molemmilta vanhemmilta ja sitä voi kantaa piilossa useamman sukupolven ajan, eli se voi periytyä kauemmastakin suvusta. Hamsteri voi periä samaan aikaan useamman resessiivisen geenin, esimerkkinä punasilmäisyys (pp) ja ruskeasilmäisyys (bb). Tälloin hamsterin tulee periä molemmat resessiiviset geenit molemmilta vanhemmiltaan, jolloin se voi olla näitä molempia (bbpp). Puna- ja ruskeasilmäisyysgeenit omaavan hamsterin silmät näyttäytyvät useimmiten tummanpunaisina.
Värigeeneillä on erilaisia genotyyppejä, joilla ne voidaan merkitä.
Dominoiva geeni merkitään yhdellä tai kahdella isolla kirjaimella, riippuen tuleeko geeni yhdeltä vai kahdelta vanhemmalta (Xx/XX). Kaikilla hamsterilajeilla normaali tai agouti on perusväri ja dominoiva geeni, joten mikäli hamsteri ei peri samoja resessiivisiä geenejä molemmilta vanhemmiltaan, tai jotain muuta dominoivaa geeniä vähintään toiselta vanhemmaltaan, on se normaali.
Resessiivinen geeni merkitään kahdella pienellä kirjaimella (xx). Mikäli hamsteri kantaa piilossa resessiivistä geeniä, voidaan sen merkitä yhdellä isolla ja yhdellä pienellä kirjaimella (Xx).
Alla on lueteltu muutamia kääpiöhamstereiden yleisimpiä värejä ja kuvioita.
Talvikoilla on kaksi eri väriä;
- normaali, joka on dominoiva
- safiiri, joka on resessiivinen
Lisäksi talvikoilla on kuviona helmi, joka vaalentaa hamsterin perusvärin osin valkoiseksi. Helmi-kuviollisia hamstereita kutsutaan helminormaaliksi ja helmisafiiriksi hamsterin perusväristä riippuen. Helmi on dominoiva geeni.
Campbelleilla esiintyy yleisimmin muutama erilainen värigeeni, jotka luovat erilaisia värejä yhdistyessään. Campbelleilla on paljon myös hieman harvinaisempia ja tuntemattomampia värejä, alla on listattu kooste yleisimmistä väreistä. Kaikki muut listatut geenit ovat resessiivisiä, paitsi normaali, joka on domivoiva.
Campbellien yleisimpiä värigeenejä ovat;
- normaali (dominoiva)
- musta (aa)
- ruskeasilmäinen (bb)
- punasilmäinen (pp)
- diluutti (dd).
- campbelleja tavataan myös albiinoina (cc).
Normaalin ruskeasilmäistä versiota kutsutaan sandyksi (bb), punasilmäistä argenteksi (pp) ja näiden yhdistelmää keltaiseksi (bbpp).
Mustan (aa) ruskeasilmäistä versiota kutsutaan suklaaksi (aabb), punasilmäistä doveksi (aapp) ja näiden yhdistelmää tummaksi beigeksi (aabbpp).
Jokainen edellä luetelluista väreistä voi olla myös diluutti (dd). Normaalin diluutti muoto on opal (dd) ja mustan diluutti muoto sininen (aadd). Diluutti vaalentaa hamsterin perusväriä sinertäväksi.
Campbelleilla on myös muutamia kuvioita. Kaikki campbellien kuviot ovat dominoivia. Campbelleilla esiintyviä kuvioita ovat collared, platinum, täplikäs, umbrous ja hopea.
- collared – valkoinen nauha kiertää kaulan kohdalla hamsterin ympäri
- platinum – luo hamsterille valkoisen ”hunnun” niin, että hamsterin pää on perusvärin mukainen
- täplikäs – hamsterin selässä on perusvärin värisiä täpliä
- umbrous – on tumma tippaus karvan kärjessä
- hopea – kuin umbrous mutta karvan kärki on hopea
Campbelleilla tavataan myös paria erilaista turkkimuunnosta;
- satiini (resessiivinen) on suhteellisen yleinen turkkimuunnos. Satiini tekee karvasta kiiltävän ja pehmeän.
- wavy tekee karvasta hieman laineilevan ja viiksistä hieman kiharat.
- rex tekee karvasta vahvemmin kiharan ja viiksistä selkeämmin kiharat kuin wavylla.
Roborovskeilla on useampia erilaisia värejä ja kuvioita, joista osa on vielä harvinaisempia ja tuntemattomampia. Roborovskien standardivärit ovat agouti (dominoiva) sekä tämän punasilmäinen versio cinnamon (pp), mustasilmäinen valkoinen (DsDs ss) sekä tämän punasilmäinen versio punasilmäinen valkoinen (pp DsDs ss).
Roborovskin yleisimpiä kuvioita ovat;
- laikukas (ss) – luo vaikutelman valkoisesta hamsterista isoilla perusvärisillä laikuilla
- täplikäs (Dsds/DsDs) – luo vaikutelman valkoisesta eläimestä, jolla on roiskemaisia perusvärisiä laikkuja
- husky (hh) – perusväri on vaalentunut ja pää on valkoinen
- valkoinen lakillinen (Dsds ss) – kokonaan valkoinen eläin pyöreällä perusvärin värisellä laikulla korvien välissä
Kiinankääpiöhamstereilta löytyy kolme tunnettua väriä, joita ovat agouti (dominoiva), mustasilmäinen valkoinen (DsDs) ja sininen (dd).
Lisäksi kiinankääpiöillä esiintyy kuviona laikukasta (Dsds), joka luo eläimestä valkoisen perusvärisillä laikuilla selässä.
Jalostuksessa tulisi valita ja suosia mahdollisimman lähellä geneettisesti toisiaan olevia värejä väripuhtauden ylläpitämiseksi ja kuviot kannattaisi lähtökohtaisesti pitää toisistaan erillään hamsterin fenotyypin, eli yksilön värien ja kuvioiden ulkomuodon selkeyden takia.
Aloittelevan kasvattajan kannattaa lähtökohtaisesti valita geneettisesti mahdollisimman yksinkertaisia ja toisilleen sopivia värejä, jotta harjaantumattomalla silmällä poikasten värien määrittely on helpompaa.